tiistai 22. syyskuuta 2015

Kesäinen Hesa-seikkailu by Miia


 Lähdin kesälomalla seikkailumatkalle Helsinkiin ihan yksin. Päätin, että nyt koen ihan erilaisen Stadin, kaukana ostoskeskuksista ja lähellä luontoa. Löysin heti ensimmäisenä iltana kävelyllä ollessani aivan sattumalta tällaisen pikkuparatiisin, Marjaniemen ryhmäpuutarhan Itäkseskuksessa.



  
Kot kot kananen käveli eräässä pihassa, niitä tuli kuvan ottamisen jälkeen paikalle muutama lisää. Toimivatkohan myös ekologisina ruohonleikkureina? ;) Lampaita en nähnyt ruohoa laiduntamassa.

 
Ihana tuplaportti, ensin pensas ja sitten rautainen portti.

 Viehättävät katulamput.
Postilaatikolla oli näin sievä muoto ja mikä osoite :)

 
Herkullisia kadunnimiä kaikkialla. Onneksi katsoin puutarhaan lähtiessäni kadunnimen "Päärynätie". olisin saattanut eksyä muuten, paikka oli todella iso ja sokkeloinen. Onneksi Päärynätie pysyi mielessä ja löytyikin sitten kierroksen päätyttyä taas.

Kirsikoita, nam!


 
Onko nämä nyt niitä häiriköiviä kanadanhanhia, luulisin. Niitä oli paljon! Vain osa mahtui kuvaan. Keskustan puistosta tämä otos.

 
Toinen puutarhaseikkailu, tämä oli Hakaniemessä. Puita ja pensaita mm. Amerikasta, erikoisuuksia, joita en ulkomuistista muista...sateinen ja hämärä iltatunnelma.


 
Lehtikatto ylläni, valkomulperi Itä-Aasiasta.  Kauniit lehdet.


 
                                                  Eräs vaahteralajike, niverävaahtera.
 Sitten vielä kivestä rakennettua maisemaa, Kallion upea kirkko näyttäytyy näin uljaana Hakaniemen torilta päin. Lähdin kävelemään tietä ylöspäin ja tutustumaan kirkkoon lähemmin.
 Toinen iki-ihana kirkko on Helsingin Tuomiokirkko. Sen portailla voisi istua vaikka kuinka kauan ihailemassa maisemia ja katselemassa kansainvälisiä turisteja hääräämässä selfiekeppeineen :)

 
Eräältä metropysäkiltä keskustassa napattu kuva. Arkkitehtuurin ihailua siellä sun täällä.

Hakaniemen kauppahalli oli kaikista Helsingin kolmesta kauppahallista (kyllä, kävin läpi ne kaikki!) suurin, monipuolisin ja viehättävin. Rakastan kauppahallien tunnelmaa, tuoksuja, herkkujen katselemista, ihmisten tarkkailua, ihan kaikkea!


 
Helsinki tarjoaa paljon kaunista arkkitehtuuria. 
 
Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

 
Tässäkin on menossa tarkkailutuokio rautatientorilla: ihmisiä, oppaita selittämässä englanniksi Helsingistä, lokkeja, busseja, Ateneum vastapäätä, sinne siis!

 
Kauppatorilla tapahtuu koko ajan. Ja tarjolla on todella monipuolisia tuotteita, sekä syötäviä että mm. käsitöitä.

Helsinkimuseossa oli kartta seinällä, josta näkee kuinka kansainvälinen kaupunki Helsinki on. Lähes koko maailma on käynyt täällä kylässä!

 
Skywheel Helsinki. Kävinpä kyydissä, opiskelijahinnalla :) Kivaa!

 
Unohtamatta jälkiruokaa ja hyvien ystävien kohtaamisia. 
Bye Bye Helsinki, nähdään taas!

tiistai 15. syyskuuta 2015

Ohtakari

Kesäloman kynnyksellä vei bussi lastillisen jo aika väsähtäneitä laikolaisia Lohtajalle Ohtakarin saarelle.  Sää suosi auringon suhteen, lämpöä olisi taas kaivattu enemmän, tuuli puhalsi hanakasti, mutta onneksi oli vaatetus kohdillaan.
Ohtakarissa meillä oli monenlaista tehtävää sekä yksin että yhdessä. 

Tässä kartta alueesta:


Ensin lähdimme pienryhmässä kartoittamaan aluetta vapaasti kuljeskellen. Ihailimme merta, kuuntelimme tuulen pauhua ja katselimme ympärillemme kaikessa rauhassa.






Miltä lie maisema Ohtakarissa näyttänyt jääkauden aikaan tai ennen sitä... 
Hämmästelimme porukalla myös kohtalaisen hienojakoista pirunpeltoa muistuttavaa maisemaa toisessa päässä saarta.

Ihmeellistä luontoa - hämähäkin ja siitepölyn yhteinen taideteos erään rakennuksen räystään alla :)
Ei tuulta ilman tuulenpesiä - Ohtakarin näyte. Metsäntutkimuslaitokse sivuilta löytyi ainakin osalle meistä aivan uutta tietoa: "Koivuntuulenpesän aiheuttaa alkeellinen kotelosieni. Sienen erittämät yhdisteet saavat aikaan kasvuhäiriöitä ja silmunmuodostusta isäntäkasvissa. Eri koivulajeille on olemassa omat tuulenpesäsienensä. Tuulenpesät ovat monivuotisia. Tuulenpesiä esiintyy koko maassa."


Karut on kasvuolot saarella vaikka vähän vihertääkin.
 
Ennusteet tulevan kesän ennätyksellisen hyvästä mustikkasadosta ovat ainakin toistaiseksi todennäköisiä - jopa Ohtakarissa.
 

Ohtakarin Pac-Man - muistattehan tuon legendaarisen kolikoita syövän tietokonepelihahmon kaukaa kahdeksankymmentäluvulta :) Vai onko se sittenkin kalanpää... Ympäristötaidetta joka tapauksessa.
 

maanantai 14. syyskuuta 2015

Anun havaintoja:Tikka aamuaterialla

Seurasin tikan toimia lauantaiaamuna 12.9. kotipihassa Vesivehmaalla. Näin, miten tikka haki kävyn männyn latvasta ja lensi käpy suussa sähkötolpassa olevan kolon luokse. Tikka hakkasi käpyä hetken, käpy putosi sähkökaapin päälle ja kuului kolahdus. Tikka pelästyi ja lensi pois.


Tässä tätä maalaismaisemaa kotikulmilta Asikkalan Vesivehmaalta

Kesän makumuistoja: Oman maan mansikkasatoa


Ja tämä rakennus oli juhannuksena punavalkoinen, kesäloman jälkeen leikkimökki näytti tältä:





Naapurin ihanat kirsikat


Sadonkorjuu on alkanut